Brompton

 Neulottuani kasan vauvaneuleita ja muuta pientä, teki mieli ottaa puikoille jokin suurempi projekti. Kaivelin jonkin aikaa Ravelryyn tekemääni ToDo -jonoa, ja huomasin etten oikeastaan ole tallentanut jonooni kovinkaan montaa neuletakkia. Puseroita tuntui riittävän senkin edestä. Tiedän kuitenkin omasta pukeutumisestani sen verran, etten käytä neulepaitoja (varsinkaan paksuja).

Satuin kuitenkin ohimennen huomaamaan aikoja sitten jonooni lisätyn, Alice Bellin Brompton -cardiganin ohjeen. Simppeli malli vaikutti sellaiselta, että tulisin luultavasti jopa viihtymään siinä ja ylhäältä alas neulominen ilman saumoja sopi minulle paremmin kuin hyvin.

Lankani ei vastannut aivan ohjeessa mainittua (omani oli Sport -vahvuista, kun ohjeessa suositeltiin paksumpaa). Pikaisen mallitilkun (pikemminkin malliriekaleen) neulottuani sain jonkinlaisen kuvan siitä, minkä koon mukaan saisin itselleni sopivan takin.

Brompton valmistui eilen illalla ja tänä aamuna sain itseäni niskasta kiinni sen verran, että ompelin napit paikoilleen. Neulominen on mukavaa puuhaa, viimeistely ei niinkään. 

Lankoja oli pääteltävänä jonkin verran. Vaikka sovelsin kerien vaihtoon russian join -tekniikkaa, päätin päätellä langanpätkät joka tapauksessa. Tämän kokoisen työn ei toivoisi purkautuvan ihan vaan siksi ettei viitsinyt pujottaa lankaa neulaan.

 

Kuvien ottaminen kalsean harmaana päivänä ei ole se paras idea. Kuvaajan mukaan kasvoni katosivat ajoittain takanani olevaan seinään. Ehkä tämä on selvä merkki siitä, että kannattaisi laittaa nenänsä ovesta ulos entistä useammin.

 Takissa on käytetty Gjestal Maijaa, puikoiksi valikoituivat 5,0mm bambupyöröt. Hihoissa käytin kapeimmassa osassa saman koon bambuisia sukkapuikkoja. Napit ovat samaan sävyyn (kävi tuuri) olevia muovisia kantanappeja. Puiset olisivat tottakai sopineet paremmin, mutta takin niellessä 15 nappia, en ollut valmis maksamaan pelistä napeista kahtakymmentä euroa.

Olen lopputulokseen tyytyväinen, ehkä hiukan enemmän muotoilua olisi kaivattu, mutta tämän kai kuuluukin olla väljä ja rento. Näemmä napitettuna takki saa käyttäjänsä näyttämään siltä kuin pulla olisi jälleen uunissa. Ei ole.
Mietin vielä, tarvitsisiko takki taskut. Olen heikkoja taskullisiin neuletakkeihin, mutta ongelmana on käsien päätyminen taskuun ja samalla neuleen venyminen.

Seuraavaksi olisi mukava käydä jonkin pienempitöisen (tai ainakin nopeammin valmistuvan) projektin kimppuun.

p.s kaikki kuvissa näkyvät vaatteet ovat 2nd handina hankittuja :)

p.p.s. Tarkemmat tiedot takista ja projektista löytyvät Ravelrystä