perjantai 21. helmikuuta 2014

Toisen roska jne..

Lasken yhdeksi harrastuksistani kirpputorit. Joku voisi tähän tietysti todeta että harrastan siis shoppailua. Kyllähän se vähän niinkin on, mutta käytetyn tavaran shoppailusta kiittää sekä lompakko, että omatunto.

Olen luultavasti aina ollut kirpputori-ihminen (jos nyt sellainen ihmistyyppi on olemassa). Muistan lapsena kierrelleeni kirpputoreja ja myöhemmin muutettuani asumaan omilleni, tuli kirpparishoppailusta ainoa mahdollinen tapa hankkia uusia vaatteita ja tavaroita. Välillä tällainen "köyhäily" harmitti, varsinkin kun muut tuntuivat kulkevan uusissa, hienoissa vaatteissaan. Toisaalta omaan tyyliini tuntuivat nuo kirpputorivaatteet sopivan. En tosin osaa sanoa tästä tapauksesta kumpi tuli ensin, muna vai kana.


Muutettuani uuteen kaupunkiin kirpputorit jäivät hiukan taka-alalle, sillä minulla ei ollut mitään käsitystä siitä mille kirpputoreille kannattaa tai ei kannata mennä. Muutaman kerran niitä "ei kannata" -lokeroon kuuluvia paikkoja koluttuani ilmeisesti päätin jättää homman sikseen.

Muutama vuosi sitten löysin kirpputorit uudelleen. Sattui käymään niin, että laihduin huomattavan määrän lyhyessä ajassa ja tuohon samaan aikaan budjettini oli melkoisen tiukka. Uusia vaatteita oli kuitenkin saatava, sillä vanhat housut eivät pysyneet jalassa edes niittaamalla. En ole koskaan ollut "couple good key pieces" -tyylisen vaatekaapin käyttäjä, joten tiesin etten sellaista haluaisi varsinkaan nyt. Täysin uudet raamit saivat himoitsemaan sellaisia vaatteita joihin en ollut ennen uskaltanut edes vilkuilla (minun kohdallani oli siis kyse ihan van pillifarkuista ja muusta sellaisesta, ei mistään sen uskaliaammasta). Suuntasin siis silloisen työpaikkani nurkalla oleville kirpputoreille toivoen, että löytäisin edes jotain uutta päällepantavaa.

Siitä lähtien vaatekaappini sisällöstä noin 75% on ollut kierrätettyjä vaatteita ja asusteita. Tiettyjä vaatteita en mistään hinnasta ostaisi käytettynä, mutta esimerkiksi laukut, kengät, asusteet ja käyttövaatteet ostan suurimmaksi osaksi kirpputoreilta.



Nykyisin esimerkiksi taloudellinen tilanne on ajoittain ollut huomattavasti parempi, mutta huomaan silti suuntaavani kirpputoreille melko usein. Yksi syy tähän on se, että kirpputorilta saattaa löytää jotain sellaista mitä kotikaupunkini ei muuten edes tarjoa "normaaleissa" kaupoissaan.

Esimerkiksi Conversen all star lighteja en ole löytänyt yhdestäkään lappeenrantalaisesta liikkeestä (eikä budjettinikaan antaisi niitä juuri nyt hankkia), mutta tänään ne tulivat vastaan erään kirpputoripöydän alla hintaan 15€. Kunto oli erinomainen ja sisukset puhtaat, joten tuo hinta ei tuntunut missään. Pikaisen googletuksen tuloksena selvisi, että tuo sama pari maksaa uutena Footwaylla 65€. Olen löytööni erittäin tyytyväinen.


Monella tuntuu tuottavan päänvaivaa se, että mielikuva kirpputorilla käyvästä henkilöstä on jotenkin ryysyinen ja epäsiisti. Käytettyä tavaraa ostava henkilö ei voi olla hyväksyttävä tai ainakaan menestynyt. Tällainen ajattelutapa kannattaa kuitenkin heittää romukoppaan, ja sen sijaan ajatella, että parhaimmillaan käytetyn tavaran hankkiminen voi olla parasta polttoainetta omalle luovuudelle. Tästä hyvä esimerkki on ihastuttavan Jillian Owensin mahtavanupeankeksilisääylisanojasuperi ReFashionista -blogi.

Suosittelen kirpputorille pistäytymistä itse kullekin ja muutamat ystäväni ovat myös innostuneet koluamaan kirpputoreja. Nettishoppailijoille tuttua tunnelmaa tuovat esimerkiksi facebookin kirpputoriryhmät, joita on nykyisin joka sormelle riippuen omista mielenkiinnon kohteista.

Joten, ehkä ensi kerran esimerkiksi uusia vaatteita halutessasi suuntaatkin kulkusi paikalliselle kirpputorille!

Millainen on sinun suhteesi 2nd handiin?

p.s. kuvituksena käytin viimeaikaisia kirpputorilöytöjäni. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti