Näytetään tekstit, joissa on tunniste Budjetti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Budjetti. Näytä kaikki tekstit

tiistai 31. tammikuuta 2017

Hippikeskiviikko ja viikon ruokalista

Viime viikon ruokalista oli ainakin omasta mielestäni vaatimattomasti arvioituna menestys. Joka päivälle oli suunniteltuna hyvää ruokaa ja melkein joka päivä se hyvä ruoka saatiin pöytäänkin asti.
Budjetti venyi hienoisesti. Karkeasti arvioituna rahaa ruokakauppaan kaikkineen meni noin 150 euroa. Vaan sillä rahalla oltiin kyllä viimesen päälle mahat killillään joka päivä. Tuumattiin miehen kanssa, että jos tuolla rahalla noin hyvin saa perheen ruokittua, niin so be it.


Tämän viikon kauppareissun satoa.

Viime viikko innosti ruokalistan suunnitteluun jo etukäteen, joten tänä aamuna kirjanmerkeistä tarvitsi oikeastaan vain valita mieleiset päivälliset ja kirjoitella kauppalistaan tarvikkeet ylös. Ostin kerralla oikeastaan kaiken, mitä koko viikon ruokiin tarvitaan. Viikon aikana täydennetään taas maitoa, vihanneksia, leipää ja hedelmiä tarpeen mukaan. Vaan eihän sitä tiedä, vaikka tällä viikolla ryhtyisi paistelemaan sämpylöitä.


Äeteen herkku: Pirkan Supermix <3

Tällä viikolla ruokalistalle päätyi:

Tiistai: Kanajauhelihakeitto
Keskiviikko: Täyteläinen tomaattikeitto
Torstai: Pulled Chicken
Perjantai: Meksikonpata
Lauantai: Nautaa hoisin kastikkeessa
Sunnuntai: Pestokrepit

Tällä viikolla uusi juttu on kasviskeskiviikko. Tämän mies jo nimesi hippikeskiviikoksi. Älkää vaan kertoko sille että sunnuntainkaan ruokaan ei kuulu lihaa.
Ajatus kasvisruokapäivään oli ollut mielessä jo pidempään. Meillä syödään mielestäni liikaa lihaa, vaikka onneksi punaista kuitenkin lohdullisen vähän. Silti parantaa todellakin voi.

Tällä viikolla kauppakassiin päätyi tavallista enemmän luomua. "Tavallista enemmän" tarkoittaa siis sitä, että ylipäätään jotain luomutuotteita ostettiin. Yleensä kun niitä ei valitettavasti juurikaan hankittua tule. Lisäksi keräsin mukaan erilaisia kuivahedelmiä aamupuuroon ja ostin piirun verran parempaa kahvia. Pieniä hyvän mielen ruokajuttuja.


Tiistain kanakeitto poseeraa korianterihunnussaan.

Viime viikon perusteella uskaltaa jo sanoa, että meillä tällainen etukäteen suunnittelu on tehnyt päivällisistä todella paljon monipuolisempia. On myös jokseenkin rentoutavaa kun kahden pienen lapsen kanssa voi keskittyä muihin juttuihin kuin päivittäisen kauppareissun suunnitteluun ja ruokien ainaiseen miettimiseen.

Joko teillä on ryhdytty ruokasuunnitteluun? Mites toi hippikeskiviikko?

Ensi kertaan,

Toodles!

tiistai 24. tammikuuta 2017

Hyvä ruoka, tyytyväinen lompakko, part 2.

Selailin vanhoja blogitekstejä ja huomasin että keväällä meillä oli ruoka- ja budjettihommat aika hyvällä mallilla. Ruokabudjettia pidettiin onnistuneesti yllä pari kuukautta (muistaakseni), mutta viime aikoina kauppareissut ovat taas alkaneet olla jokapäiväisiä ja ruokakauppaan syydetään rahaa aika hurjia summia. Ruokia ei ole juurikaan suunniteltu etukäteen, vaan yleensä saman päivän päivällisestä päätetään kauppaan lähtiessä. Välillä suunnittelu tehdään vasta kaupassa.

Heti uuden perheenjäsenen syntymän jälkeen ei oikein jaksanutkaan paneutua ruokalistojen tekemiseen tai tarjousten vertailuun. Pääasia että koko perhe tuli ruokittua ja lepoa saatiin riittävästi että kaikki pysyivät tyytyväisinä. Mutta nyt kun arki selkeästi on alkanut rullaamaan entiseen malliin, ei ollut enää mitään syytä olla tarttumatta toimeen.

Tuijotin aamulla jonkin aikaa tyhjää paperia ja totesin, että edellisestä menusta on liian kauan aikaa. Oli hankalaa keksiä ruokia seitsemäksi päiväksi, varsinkin kun jo jonkin aikaa oli tuntunut siltä että kaikki kestosuosikit ja ns. "varmat onnistujat" oli käytetty niin loppuun, että ne tuntuivat tukkivan korvakäytävätkin.

Ongelman selättääkseni päädyin selailemaan Hellapoliisin ehdotuksia viikon ruokalistoiksi. Yhdistelin muutamasta viikkomenusta herkullisimman kuuloiset ruoat ja tuntia myöhemmin paperilla oli sekä ruoka- että kauppalista. Ruokalistalle päätyi kokeiluun uusi ruoka joka päivälle, joten eiköhän sinne suosikkiruokiinkin saada tämän viikon jälkeen aika suurella varmuudella jotain uutta.

Viikon ruokalistalla on:

Maanantai: Siskonmakkarapihvit
Tiistai: Helppo kanavokki
Keskiviikko: Mintulla maustetut lihapullat
Torstai: Sitruunainen broileri-perunavuoka
Perjantai: Munakasrulla
Lauantai: Tomaattinen broilericurry
Sunnuntai: Jauheliha-linssilasagne


Tällä viikolla ei ollut tarkoituksena tikistää kauppaan menevää summaa niin pieneksi kuin mahdollista. Halusin ennemminkin nähdä, kuinka paljon kauppaan kuluu jos hankitaan hintaa tuijottamatta kaikki mitä hyvään ruokaviikkoon tarvitaan. Päivällistarpeiden lisäksi kauppalistalle päätyi aamiaistarvikkeita, eli pääasiassa jogurtteja ja parit erilaiset puurohiutaleet. Viikon hemmotteluostos aamiaiselle oli Fazer Alku maistuvampi kaurapuuro ja avokadot ruisleivän päälle. Listan ulkopuolelta ns. "heräteostoksia" olivat Fastin proteiinipudit ja lajitelma Domino-keksejä iltapäiväkahveille.




Viikon ruokiin kului noin 90 euroa. Tuohon summaan ei kuulu äidinmaidonkorviketta tai lasten vaippoja. Viikon aikana käydään myös luultavasti täydentämässä kasviksia, leipää ja maitoa, joten luultavasti entisen budjetin 100 euroa ei ihan tule riittämään viikoksi. Mutta ihan hurjaa ylitystä tuskin tulee.

Ihan hyvä ensimmäiseksi viikoksi tällä tiellä. Kauppakuittia katsellessa tuli mieleen muutama kohta joissa olisi voinut säästää. Joku voisi esimerkiksi sanoa, että lapsi voisi syödä pakastimesta mustikoita hedelmäsmoothien sijaan, tai että leivät voisi leipoa itse. Tällä viikolla kuitenkaan ei ollut kiinnostusta kokeilla, kuinka onnistuu sämpylöiden paisto kahden pikkulapsen kanssa, tai kuinka tyynenä onnistuisin pysymään hinkatessani sitä mustikkaa lapsesta ja keittiöstä. Rehellisesti sanottuna oli myös erityisen kivaa ostaa kaunis valkosipuliletti ja tuoretta minttua niiden tavallisten sijaan.




Tällä viikolla päästään siis kokeilemaan paljon uusia ruokia ja nautiskellaan budjetin hiukan natistessa liitoksistaan. Ensi viikolle voisi sitten ottaa jo tavoitteeksi vaikka sämpylöiden leipomisen tai pienemmän budjetin ruokaohjeiden etsimisen. Toisaalta kiinnostaisi myös kokeilla miten erilaiset teemat (luomu, kotimaisuus, vegeviikko) vaikuttaisivat kauppalaskuun.

Täällä siis ollaan oltu ruoan suhteen hiukan kuin ne kuuluisat Ellun kanat (En oikein tajua sitä Ellua, miten se ei edelleenkään saa niitä lintujaan ruotuun?), mutta korjausliikkeisiin ollaan pikkuhiljaa ryhtymässä. Tässä tilanteessa olen tyytyväinen pieniin askeliin, vaikka yleensä olen enemmän "kaikkimulletännehetinyt" -tyyppiä kaikessa.

Kuinka teillä hoidetaan ruokien suunnittelu? Tehdäänkö ruokalista kuukaudeksi kerrallaan, vai päätetäänkö päivän menu siinä vaiheessa kun kauppakassia purkaessa selviää mitä tuli ostettua?

Ensi kertaan,

Toodles!

(kuvat: Pinterst & Freeimages.com)


sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Hyvä ruoka, tyytyväinen lompakko

Viimeksi kerroin ohimennen perheemme ruokabudjetista osana suurempaa talouden hallinnan kokonaisuutta. Koska ruoka on heti vuokran jälkeen perheemme suurin menoerä, ajattelin pureutua siihen hiukan enemmän.


Meidän perheen kolmen hengen (+kissa) ruokabudjetti on karkeasti noin 100€ viikossa. Tähän sisältyvät naperon vaipat, välttämättömät siivous- ja hygieniatarvikkeet, sekä ruoka ja hiekka kissalle. Sen, mitä olen mm. Facebookin Fb Kokit -ryhmän keskustelua seurannut, on ruokabudjettimme ns. keskiluokkaa. Emme missään nimessä ole niitä supernuukia, jotka osittain pakosta ruokkivat puoli kylää muutamalla kolikolla, mutta emme myöskään onnistu upottamaan poskettomia määriä rahaa ruokaan.


Jos vain on mahdollista, teen meille viikonloppuna seuraavan viikon ruokalistan, valitsen ruokaohjeet valmiiksi viikkoa varten omaan kansioonsa (selaimessa siis) ja teen kauppalistan. Yleensä viikolla täydennetään maitoa, vihanneksia ja hedelmiä.

 Olen seurannut meidän kauppakuitteja nyt noin kuukauden ajan ja samalla on tullut hiukan vertailtua ruokakauppojen hintatasoja. Lyhyen ajan perusteella S-ryhmän ruokakassi tuntuu kulkevan melko edullista, noin 60-70 euron keskitietä. Plussaa siitä, että kotimaista löytyy hyvällä prosentilla, ja saatavana on useita vaihtoehtoja samasta tuotteesta. K-kauppohin en ole tässä ajassa ehtinyt, mutta aikaisemman kokemuksen perusteella kokemus on, ettei tuota ainakaan alitettaisi. Lindlin ruokakassi oli kuukauden sisään halvin, mutta aika niukasti. Lidlin kohdalla mainittakoon, että vaikka hinta saattoihin olla muutaman euron pienempi, oli hermojen menettämisen arvo mittaamaton. Noita kauppoja vaan ei ole tehty isojen ostosten tekoon. Lisäksi valikoima on suhteessa muihin kauppoihin niukka, kaikkea ei tahdo löytyä ja useissa tuotteissa joutuu tyytymään tuontitavaraan. Saatan kuulostaa nirsolta, mutta veikkaan että Prismat ja S-marketit saavat meidän perheen ruokarahat jatkossakin.



Mitä meidän perheen viikon ruokalista sitten sisältää?

No, pyrin siihen että meillä ei syötäisi samaa ruokaa edes kahta päivää peräkkäin. Korkeintaan niin, että edellisen päivän ruokaa on seuraavan päivän lounaalla. Varsinkin keittojen kohdalla jää usein reilummin tähteitä, jolloin niistä syö kaksi ihmistä lounaan helposti.

Esimerkiksi tulevalla viikolla ruokalista näyttää tältä:

Maanantai: Jauhelihaohratto
Tiistai: Kesäkeitto
Keskiviikko: Janican broileri-riisipaistos
Torstai: Linssi-Pekonikeitto
Perjantai: Kebabkiusaus
Lauantai: Juustoinen nakkikeitto
Sunnuntai: Kana-riisipaistos smetanalla

Ruokien kylkeen vaihdellen vihanneksia ja lisukkeeksi ruisleipää. Jälkiruokia meillä ei juurikaan harrasteta, mutta esimerkiksi eilen tehtiin ruoan hautuessa lettuja ja tänään syötiin possupihvin ja lankkuperunoiden päälle vesimelonia.

Ruokalista toki käsittää ainoastaan päivälliset ja lounaat. Muilla aterioilla meillä syödään aika paljon puuroa (erityisesti muksu, sillä puuroa menee aamulla ja illalla), hedelmiä, marjoja ja voileipää. Ruokajuomana on pääasiassa vettä, aamulla puuron kanssa maitoa ja aikuisille kahvia tai teetä. Välillä haetaan kellarista papan tekemiä mehuja (puolukkamehu kuumana päivänä on muuten hyvää).



Meidän ruokalistaa katsellessa voi huomata, että joissain kohdin käytetään puolivalmisteita, esimerkiksi kebablihaa en itse ala tekemään. Tähän aikaan vuodesta on myös mielestäni fiksumpaa ostaa valmiina peruna-sipulisekoitus, kuin tehdä sitä itäneistä potuista itse.
Leivät ostan toistaiseksi valmiina, sillä esimerkiksi ruisleivän tekoon en ole vielä ehtinyt paneutua. Kokeilin leivän tekoa vuosia sitten, mutta epäonnistuin aika surkeasti.

Ruokatarvikkeet ostetaan sekoitellen halvasta ja vähemmän halvasta hintaluokasta. Esimerkiksi tomaattipyree on ihan ok siinä edullisemmassa versiossa, kun taas keittonakit ostetaan suurimmalla lihapitoisuudella. Muksun jogurtissa yritetään katsoa sitä vähemmän sokerista ja lisäaineellista versiota (Luonto+ on ehdoton suosikki), miehen kahvi ostetaan siitä halvan ja kalliin välimaastosta.

Näillä eväillä meillä mennään tulevaan viikkoon. Näistä eväistä muodostuu meidän perheen ruokamenot. Yllätyksekseni olen huomannut, että jäämme melkein jatkuvasti alle tuon budjetoidun. Pääasia on kuitenkin, että ruoka on hyvää eikä kukaan ole nälkäinen :)

Kuinka teillä hoidetaan viikottaiset ruokaostokset? Mennäänkö mielitekojen mukaan, vai suunnitellaanko tarkasti? Vai jotain siltä väliltä?

Ensi kertaan,
Toodles!

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

I use my money wisely. ..or do I?


Viimeksi kerroin työpaikan vaihdon tuoneen mukanaan muutamia muutoksia myös perheen budjettiin ja kulutustottumuksiin. Enää ei voinut jatkaa samalla tavalla, ellei aikonut ottaa lainaa ihan niihin perusjuttuihin. Ja lainakammoisena ihmisenä en todellakaan sellaiseen halunnut ryhtyä.
En nimittäin omista edes luottokorttia, enkä koe sellaisen hankkimista itselleni luontevana.
Lienenköhän joku muinaisjäänne?

Budjetin laatimiseksi ja muutoksien suunnitteluun oli helpointa käyttää oman verkkopankin arkistoa ja kuukausittain tarkasteltavissa olevaa diagrammia omien tulojen ja menojen jakautumisesta. Historiaa voi selata pisimillään jopa vuoden päähän, jolloin saadaan aika hyvä kuva omasta kulustuskäyttäytymisestä. Tuloista suurimman kakun viipaloivat asumismenot (vuokra, vesi, sähkö) ja ruoka, luonnollisesti. Mutta muilta osin vilkaisu omaan kulutukseen oli yhtä aikaa karmivaa ja opettavaista luettavaa. Seuraavassa muutamia "mehukkaimpia" rahareikiä:

- kahvilat (4kk:n ajalta) noin 900€
-ravintolat (4kk:n ajalta) noin 300€
-parkkimaksut (4kk:n ajalta) 300€
-määrittelemättömät kirpputoriostokset (kesäkausi 2015) 1200€


Tähän ei tosiaan ole mieltä listata auton bensakuluja tai ruokaostoksiin kuluneita rahamääriä, sillä ruoan tarve jatkuu edelleen vaikka tulot muuttuisivat mihin.
Mutta noita neljää saraketta katsellessani pääsi melkoinen irvistys ja ehkä pari kirosanaakin. Kuka ihme käyttää työpaikkalounaisiin (kahvilat ja ravintolat) 1200€ muutamassa kuukaudessa? Onko ihan järkevää ostaa kolme Finelin emalipyttyä hulluun hintaan saman kuukauden aikana?

Sanomattakin oli selvää että muutosta pitäisi saada aikaiseksi.

Mutta mistä aloittaa?

Päätettiin laatia suuntaa-antava budjetti.

Ruokaan varataan kuukaudessa sopivaksi katsottu summa. Kolmihenkisen perheen melkoisen vakioksi on parin vuoden aikana noin 100€/viikko. Tiedän, että kyseessä ei ole edes mikään tiukka summa, sillä sosiaalinen media pitää huolen siitä, että tällä hetkellä ihmiset suorastaan kilpailevat siitä kenellä on kurjempaa. Meille tuo tuntuu sopivalta, ottaen huomioon, että esimerkiksi nuorimmaisen jäsenen kalsarit ovat edelleen pesukoneeseen soveltumatonta mallia .

Ruokabudjetissa pysymistä helpottaa, kun ei käydä kaupassa päivittäin ja osteta sitä 40€ heräteostoskassia joka kerta. Meillä pyritään tekemään viikon ruokalista esimerkiksi viikonloppuna, ja mahdollisuuksien mukaan kaikki hankitaan kerralla. Tähän täsmähyökkäykseen harvoin kuluu koko viikon budjetti, ja jääkaappiin täydennetään viikon kuluessa huonosti säilyviä tavaroita, kuten hedelmiä ja vihanneksia.
Toisekseen, ruokabudjetin toimiminen edellyttää hieman suurempaa työmäärää keittiössä. Eli eineksiä ei ruokalistaan juurikaan mahdu. Myös holtiton työpaikkaruokailu vaihtuu eväisiin. Itselleni eväiden kantaminen mukana on hiukan haasteellinen juttu, sillä työpaikallani ei aina ole mahdollista säilyttää ruokaa jääkaapissa. Mutta fiksu ostaa pienen kylmälaukun.

Budjetoinnista ja säännöistä huolimatta meillä syödään hyvää ja monipuolista ruokaa. Ja viikon jokaisena päivänä syödään lisäksi eri ruokaa.


Ruokabudjetin lisäksi pyritään ennakoimaan laskuja ja varaamaan niihin sopivasti rahaa jo ennakkoon. Meillä monet menoista ovat jokseenkin toistuvia: sähkölasku, siirtomaksu, internet, puhelimet, vakuutukset. Mikään näistä ei ole yllätys. Omasta nuoruudestani ja perheenjäsenen kieroutuneesta suhtautumisesta laskuihin johtuen, olen aina ollut tarkka siitä että kaikki tulee maksettua ajallaan. Mielellään etukäteen.
Nykyisin moni tuntuu pallottelevan laskujen hoitamisen ja muiden menojen välillä ajatellen että laskun voi maksaa sitten myöhemminkin. Perintäänhän se ei mene heti kuitenkaan. Itselleni tuo ajattelu tuntuu jotenkin vastuuttomalta. Jos olet jotain hankkinut, kuuluu se myös maksaa. Sitäpaitsi muistutusmaksujen maksaminen on kuin heittäisi rahaa rovioon.
Huom: Mikäli kyseessä on oikeasti valinta itsensä tai perheensä ruokkimisen ja laskun maksamisen väliltä, on joka tapauksessa mahdollista neuvotella maksuaikaa. Se maksamatta jättäminen ja muistutuksen odottaminen on joka tapauksessa lapsellinen tapa hoitaa omaa talouttaan. (Toki, tässä on kyseessä vain minun mielipiteeni, ja on hyvä muistaa että mielipiteet ovat hiukan kuin persereikiä. 


Lisäksi budjetissa otetaan huomioon mahdolliset säästöt. Erikoista tässä on se, että suuremmilla tuloilla en säästänyt mitään, kun taas nyt rahaa jää hiukan sukanvarteenkin.
Lisäksi äiti pääsee laittamaan sivuun rahaa ihan vain itselleen. Toinen juttu, jota aikaisemmin en tehnyt. 
Myönnettäköön, että uuteen, hiukan tiukempaan budjettiin tottuminen on ollut aluksi hankalaa. Muutaman kerran olen miettinyt (ihan jopa ääneen), että oliko se hyvistä tuloista luopuminen nyt sittenkään niin fiksu ajatus. Mutta jossain vaiheessa muistan, että tästä oli muitakin hyötyjä. Ja vähemmälläkin tulee toimeen. Itse asiassa en edes käyttäisi ilmaisua "tulla toimeen" tai "selviytyä", sillä siitä tässä ei ole edes kyse. 

Ehdottomana plussana olen huomannut sen, että ruokalista on luovempi, ja koko perhe osallistuu nykysin kokkauspuuhiin. Meillä myös leivotaan enemmän. Lisäksi tarpeettoman roinan määrä on kääntynyt laskuun. Hyviä juttuja kaikki.

Kuinka teillä hoidetaan raha-asioita? Pitääkö budjetti, vai karkaako raha omille teilleen?



Ensi kertaan!
Toodles!